Eduskunnan käsittelyssä olevaan ympäristönsuojelulain uudistukseen edellytetään muutoksia. Myös turpeen vero ja metsähakkeen tuki on saatava kilpailukykyiselle tasolle.
Kotimaisen turpeen käyttö on viime aikoina merkittävästi vähentynyt. Uusien turve¬tuotantoalueiden lupasumasta johtuen turvetta on monissa energiantuotantolaitoksissa jouduttu korvaamaan kivihiilellä. Myös turpeen kilpailukyky on merkittävästi heikentynyt turpeen veron yli kaksinkertaistuttua vuoden 2013 alusta lukien. Tämä on samalla leikannut metsähakkeen tukea.
Kotimaisten polttoaineiden vaikea tilanne uhkaa edelleen heiketä. Hallitus on ensi vuoden alusta lukien edelleen kiristämässä turpeen veroa ja alentamassa metsähakkeen tukea. Eduskunnan käsittelyssä olevassa ympäristönsuojelulaissa on puolestaan mukana epäonnistunut ja uusien tuotantoalueiden luvitusta merkittävästi vaikeuttava pykälä turvetuotannon sijoittamisesta.
Ympäristönsuojelulain turvepykälä sekä turpeen veron kiristäminen lisäisivät entisestään painetta siirtyä kotimaisesta turpeesta fossiilisiin tuontipolttoaineisiin. Tämä nostaisi kuluttajan ja teollisuuden sähkön ja lämmön hintaa, johtaisi monin paikoin ennenaikaisiin ja kalliisiin laitosinvestointeihin sekä heikentäisi energiayhtiöiden ja siten kuntien taloutta. Metsähakkeen tuen leikkausten vuoksi uusiutuvaa puusähköä on korvautumassa kivihiilellä Suomen koko tuulivoiman tuotantoa vastaava määrä.
Turvetoimiala on puolestaan investoinut mittavasti turvetuotannon vesiensuojelu¬toimenpiteisiin. Uusilla tuotantoalueilla vesiensuojelu pystytään järjestämään tehokkaimmin.
Tilanne uhkaa merkittävästi vähentää työpaikkoja alalta, joka tuo työpaikan yli 16 000 suomalaiselle. Samalla se osaltaan uhkaa heikentää Suomen energiaomavaraisuutta.
Turpeen verotusta tulisi oleellisesti keventää ja samalla nostaa metsähakkeen tukea. Kivihiilen verottamisella tilannetta ei voi ratkaista, koska EU-sääntöjen mukaan sähkötuotannon polttoaineita ei voida verottaa. Kivihiilen lisäverottaminen lämmöntuotannossa heikentäisi entisestään energiayhtiöiden taloutta ja niiden mahdollisuuksia investoida kotimaiseen energiantuotantoon.
Turvetuotannon luvitukseen kohtuutonta harkinnanvaraisuutta tuova ympäristönsuojelulain turvepykälä tulisi poistaa. Vaihtoehtoisesti sitä olisi selkeytettävä ja sen soveltamisalaa rajattava.
EPV Energia Oy
Toimitusjohtaja Rami Vuola
Kuopion Energia Oy
Toimitusjohtaja Esa Lindholm
Kanteleen Voima Oy
Toimitusjohtaja Vilkuna Antti
Jyväskylän Energia Oy
Toimitusjohtaja Tuomo Kantola
Oy Alholmens Kraft Ab
Toimitusjohtaja Roger Holm
Outokummun Energia Oy
Toimitusjohtaja Esa Koivula
Etelä-Savon Energia Oy (ESE)
Toimitusjohtaja Erkki Karppanen
Seinäjoen Energia Oy
Toimitusjohtaja Martti Haapamäki
Suur-Savon Sähkö Oy
Toimitusjohtaja Perttu Rinta
Oulun Energia
Toimitusjohtaja Juhani Järvelä
Keravan Energia Oy
Etelä-Suomen Energia Oy
Toimitusjohtaja Jussi Lehto
Vaskiluodon Voima Oy
Toimitusjohtaja Mauri Blomberg
Tampereen Sähkölaitos Oy
Tampereen Energiantuotanto Oy
Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen
Kemin Energia Oy
Toimitusjohtaja Anne Salo-oja
Rovaniemen Energia Oy
Toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen
Tornion Voima Oy
Toimitusjohtaja Aki Hakulinen
Pori Energia Oy
Toimitusjohtaja Matti Rintanen
Oy Perhonjoki Ab
Toimitusjohtaja Stefan Storholm
